Iik, hyökkäys lankavarastoon!

Voihan itku. Rakastan vanhoja taloja, mutta on näissä asunnoissa myös riesansa. Turkiskuoriaisen toukkia on ollut joka ikisessä lautalattiaisessa asunnossa, jossa olen Helsingin aikanani ehtinyt asua *pikaista laskentaa*, taitaa olla neljäs turkiskuoriaisten kanssa jaettu koti meneillään.

Päätin tosiaankin tätä blogia varten inventoida lankavaraston ja keskeneräiset työt. Osa langoista ja pienet keskeneräiset työt olen säilyttänyt jo pitkään äidin vanhassa pahvisessa matkalaukussa. Aina silloin tällöin olen tarkistellut, ettei laukkuun ole tehty invaasiota... ...mutta nyt edellisestä penkomiskerrasta lienee kulunut liikaa aikaa, sillä tällaisia löytyi:

Yhtään elävää otusta ei laukussa ollut. Kumma kyllä, toukkien "kuoret" löytyivät lähes pelkästään tuosta täysakryylisestä hapsulangasta, yksi oli kiinnittyneenä kerään luonnonvalkoista Seitsemää veljestä. Päällisin puolin tarkasteltuna langat eivät vaikuta syödyiltä, eli mitään pahaa vahinkoa ei ole tapahtunut. Inhottavalta nämä löydökset kyllä aina tuntuvat.

Myös vanhoissa asunnoissa viihtyvä työkaveri vinkkasi, että turkiskuoriaiset ja toukat tykkäävät huonoa hajusteista. Olen ajatellut testata vinkkiä ja ommella pieniä tuoksupotpourripusseja vaatekaappiin ja näköjään lankavarasto kaipaa myös omansa. Jospa tämä nyt panisi vauhtia tuohon projektiin.

Lisää päivityksiä lankavaraston inventaarista tulossa lähiaikoina.